Aallaqqaasiut

Saqqummersitami matumani Kalaallit Nunaanni innuttaasut, aningaasaatikilliortutut taaneqarsinnaasut, sammineqarput. Pineqartut ukiui, suiaassusaat, ilaqutariinnermi inissisimanerat kiisalu inoqarfimmi sumi najugaqarnerat immikkut sammineqarput. Qallunaat sammisami ilisimasallit ataatsimiitsitaliaannit piitsuussusermi agguaqatigiissillugu isertitanut misissuineq tunngavigineqarpoq. Kalaallit Nunaannili innuttasut akornanni misissuinermi pineqartut piitsunik taanagit aningaasaatikilliortunik taaneqarput, politikkikkut piitsuussutsimut killigititamik aalajangersaasoqarnikuunnginnera erseqqissarniarlugu.

 

Saqqummersitap ilusilersornera

Saqqummersitap immikkoortuisa aappaanni misissuinermi tunngavigineqartoq pingaarnersiorneqarpoq. Qallunaat sammisami ilisimasallit ataatsimiititaliaannit piitsuussusermi agguaqatigiissillugu isertitanut misissuineq tunngavigineqarpoq[1]. Misissuinermi Naatsorsueqqissaartarfiup qallunaat periaasiannit allaanerusumik periaaseqarluni immikkut suliarisimasaanut isumaliutersuutit naatsumik nassuiarneqarput.

 

Immikkoortut pingajuanni Kalaallit Nunaanni innuttaasunut misissuinermi inernerit sammineqarput. Kisitsisini aningaasaatikilliortutut taaneqarsinnaasut amerlassusaat, ilaqutariinnermi inissisimanerat, ukiui, suiaassusaat kiisalu inoqarfik najugaqarfiat malillugit saqqummiunneqarput.

 

Aningaasaatikilliortutut taaneqartut tassaapput piffissami ukiuni pingasuni sivisussusilimmi ukiut tamaasa isertitanut killiliussamit appasinnerusunik isertitallit. Aningaasaatikilliortutut taaneqartut isertitaannut killigititaq agguaqatigiissillugu isertitat 50 pct.-iannut inissinneqarsimasoq tunngavingalugu inernerit tulleriiaarneqarput. Isertitanut killigititaq 60 pct.-inngorlugu naatsorsuutit kisitsisaataasivimmi nassaarineqarsinnaapput.

 

Naatsorsuutinit allanit assigiinngissutsit

Naatsorsueqqissaartarfimmit isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissani piffissani tulleriaani isertitat nikingassutaannut naatsorsuutit, nunat tamalaat akornanni uuttuutit atorneqartut tunngavigalugit suliarineqarsimasut, saqqummiunneqareerput[2].

 

Gini-koefficienti, at Risk of Poverty-rate aamma 80/20 ratio tassaapput isertitat nikingassutaannut uuttuutit assigiinngitsut pingasut, isertitat qanoq agguaassimanerinut assigiinngitsunik nassuiaatinik tunngaveqartut. Isertitat agguaanneqarnerini uuttueriaatsit pingasit tamarmik immikkut nassuiaateqarput.

 

·         Gini-koefficienti tassaavoq isertitanut tamanut agguaassinnermi uuttuut,

·         piitsuussutsimullu uuttuummi (at-risk-of-poverty rate) isertitat appasinnerpaat sammineqartarput,

·         ratio-80/20-milu isertitat qaffasinnerpaat appasinnerpaallu inissisimanerat uuttortarneqartarluni.

 

Saqqummersitap saniatigut Naatsorsueqqissaartarfik tabelinik immikkoortunik inoqutigiinni meerartaqartuni isertitat agguataarnerinut ersersitsisunik isertitanut kisitsisitigut paasissutissani saqqummersitsivoq.

 

Saqqummersitami saqqummertussanilu tulliuttuni tunngaviit

Naatsorsueqqissaartarfiup isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissiaanut ilassutitut saqqummersitaq ukiumut ataasiarluni suliarineqartarpoq.

 

Matumani saqqummersitaq aningaasaatikilliortut pillugit saqqummersitat tallimaraat. Saqqummersitsineq sioqqullugu isertitanut kisitsisitigut paasissutissat iluarsaanneqarnikuupput. Naatsorsueqqissaartarfillu nalunaarsuiffimmik suliaqarsimavoq, Namminersorlutik Oqartussat ulloq unnuarlu inissiisarfiini najugalinnut, massakkut nalunaarsuutini tunngaviusuni ilanngunneqarsimasunut. Taamatuttaaq innuttaasunut, isumaginninnermut tunngasuni ilinniartitaanermilu tunngasuni nalunaarsuiffinni annikitsunik aaqqiissuteqartoqarsimasinnaavoq, naatsorsuinermi ilanngunneqarsimasunik. Taamaattumik saqqummersitami matumani piffissami 2011-miit 2019-imut aningaasaatikilliortut amerlassusaat kiseqqinneqarput, 2019-imilu decembarimi saqqummersinneqarsimasumut ”2014-imiit 2018-imut aningaasaatikilliortut”-nut naleqqiullugit inernerit allannguuteqarput.

 

Soraarnerussutisiat akileraarutaasalernerat pillugu malittarisassat nutaat

2017-imi januaarip aallaqqaataani soraarnerussutisianut akileraartalernermut malittarisassat nutaat atuutilerput. Taamaasilluni 2017-imiit soraarnerussutisiassanut akiliinerit Kalaallit Nunaata avataaniittut akileraarutaasalerlutik.

 

Isertitat atoriaannaat, saqqummersitami matumani naatsorsuinermi tunngavigineqartut, 2017-imi sulisitsisunit soraarnerussutisiassanut akiliinernik Kalaallit Nunaata avataani inissisimasunik, 2017-imilu januaarip aallaqqaataaniit akileraarutaasussannik imaqarput. 2018-mi Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi akileraarusiinermut suliani aatsaat immikkoortiterneqarsinnaalernerannik, isertitaniillu atoriaannarnit ilanngaatigineqarsinnaalernerannik tamanna peqquteqarpoq.

 

Saqqummersitamilu matumani ukiuni pingasukkaani isertitat isiginiarneqarmata ukiuni 2017-imi, 2018-imi kiisalu 2019-imi inernerit 2017-imi nalunaarsuutinit tunngaviusunit ukiunut allanut tamakkiisumik sanilliunneqarsimanngitsunit sunnerneqarsimasinnaapput.

 

Kisitsisaataasivik

Kisitsisaataasivimmi naatsorsuutit uuttuutaannik nammineq toqqartuilluni kisitsisinik aallertoqarsinnaavoq, soorlu najugaqarfik, ukiut, suiaassuseq aamma ukioq naatsorsuiffiusoq malillugit. 2011-miit 2019-imut naatsorsuutit Kisitsisaataasivimmi nassaassaapput.